Q15MT

Perustietoa Kymenlaakso sijaitsee Kaakkois-Suomessa ja se on saanut nimensä sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella ovat seudun suurimmat asutuskeskukset. Kymenlaakson maakuntakeskukset ovat Kotka ja Kouvola.  Kymenlaakson maakuntaa ympäröivät  Uusimaa  lounaassa,  Päijät-Häme  luoteessa,  Etelä-Savo  pohjoisessa ja  Etelä-Karjala  idässä. ( lähde ) Ruokakulttuuri Kymenlaakso kuuluu pääosin pehmeän leivän alueeseen, sillä leipominen on isossa roolissa, varsinkin arkisin. Kymenlaaksolaiset ovat nimenneet ruokiaan monipuolisesti, mikä on myös rikastuttanut alueen ruokakultturia. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota ruokakulttuuriin, on kartoitettu historiaa, kehitetty vanhalta pohjalta uutta ja edistetty voimakkaasti pienimuotoista elintarviketuotantoa.  Kymenlaakson 3 perinneruokaa ovat; hapankaalikeitto, perunaleposkat ja sienisalaatti. Myös rieskat ja piirakat kuuluvat kymenlaaksoiseen ruokakulttuuriin. ( lähde ) Hapankaalikeitto  200 g sipulia 1 rkl

Maitoallergia on herkistyneisyyttä lehmänmaidon proteiinille, eli maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi, mikä on herkistyneisyyttä maitosokerille eli laktoosille.  Maitoallergia on melko yleinen vaiva, mistä kärsivät erityisesti lapset ennen kouluikää, mutta sitä tavataan myös aikuisilla. Taipumus sairastua maitoallergiaan on perinnöllinen.  Allergia puhkeaa, kun maidon proteiini pääsee käsittelemättömänä imeytymään suolistosta elimistöön.  Maitoallergian tavallisia oireita ovat atooppinen ihottuma tai nokkosihottuma, oksentelu, ripuli ja lasten koliikki. Muita oireita voivat olla nuha, hengitysvaikeudet ja suoliston verenvuoto. Lapsilla maitoallergia ilmenee useimmiten atooppisena ihottumana. Aikuisilla maitoallergia aiheuttaa usein erilaisia laktoosi-intoleranssin kaltaisia suolisto-oireita, mutta se voi ilmetä myös iho- ja hengitysoireina. Hoitona maitoallergisen lapsen ruokavaliosta poistetaan kaikki maito ja maitoa sisältävät elintarvikkeet noin kahden vuoden ikään

Makupaloja Suomesta -raportissa puhutaan siitä, kuinka Suomeen matkustetaan usein ruoan perässä ja siitä, että miten suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa nousussa jo 2000-luvusta asti, sekä ihan itse ruoasta ja ruokakulttuurista.  Suomalainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnon mauista sekä perinteistä, jotka tuottavat ruokaelämyksiä. Myös naapurimaista oma ruokakulttuurimme on saanut vaikutteita. Laadukkaat raaka-aineet, mitä käytämme on saattanut meidät terveellisen syömisen maailman kärkeen. Myös monet huippukokit ovat kiinnostuneet suomalaisesta ruokakulttuurista. Suomessa luonto on lähellä ja meillä on hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen sekä kalastukseen. Suomalaisen ei tarvitse mennä kauas, kun matkaa metsään. Suomi on maailman pohjoisin maatalous, vaikka kesä on lyhyt, kasveilla on kiire kasvaa, syksyllä sadonkorjaajilla on kiire, sillä heidän on tehtävä työt parissa viikossa, pois talven alta. Onneksi meillä on kasvihuoneet, missä voimme

Mustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun ja heinäkuusta alkaen marjat kypsyvät. Kuitenkin marjoaminen riippuu suuresti sääolosuhteista, kuten pölyttäjistä ja alkukesän pakkasista. Mustikkaa voi käyttää lähes mihin vain, esimerkiksi hilloihin, jälkiruokiin, leivontaan. Mustikka on runsaskuituinen sekä siinä on erittäin paljon polyfenoleja, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä. Mustikoita kannattaakin ehdottomasti syödä, sillä ne ovat ravinto- ja polyfenolisisällöltään parempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät.   https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustikka https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/10/tiesitko-taman-mustikasta Alkujuoma: Mustikkasmoothie 2 dl mustikoita 1 dl maitoa tai mantelimaitoa 1 dl maitorahkaa puolikas banaani https://yle.f