Makupaloja Suomesta -raportissa puhutaan siitä, kuinka Suomeen matkustetaan usein ruoan perässä ja siitä, että miten suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa nousussa jo 2000-luvusta asti, sekä ihan itse ruoasta ja ruokakulttuurista.
Suomalainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnon mauista sekä perinteistä, jotka tuottavat ruokaelämyksiä. Myös naapurimaista oma ruokakulttuurimme on saanut vaikutteita. Laadukkaat raaka-aineet, mitä käytämme on saattanut meidät terveellisen syömisen maailman kärkeen. Myös monet huippukokit ovat kiinnostuneet suomalaisesta ruokakulttuurista.
Suomessa luonto on lähellä ja meillä on hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen sekä kalastukseen. Suomalaisen ei tarvitse mennä kauas, kun matkaa metsään.
Suomi on maailman pohjoisin maatalous, vaikka kesä on lyhyt, kasveilla on kiire kasvaa, syksyllä sadonkorjaajilla on kiire, sillä heidän on tehtävä työt parissa viikossa, pois talven alta. Onneksi meillä on kasvihuoneet, missä voimme kasvattaa kasveja ympäri vuoden. Myös osa tuotantoeläimistä saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista.
Neljä vuodenaikaa näkyvät selvästi suomalaisessa ruoassa; talven tummat maut, kuten kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Keväällä nautitaan raparperiä, korvasieniä ja parsaa. Kesällä syödään uuden sadon perunoita, kuin myös ihanan tuoreita mansikoita ja herneitä. Syksyllä on kaiken näköistä herkkua tarjolla; metsät ovat pullollaan sieniä ja marjoja, myös riista monipuolistaa lihavalikoimaa.
Suomalaisten ruokavalio on terveellinen; suositaan hyviä raaka-aineita, se sisältää paljon ruista. Suomessa on myös hyvin otettu huomioon kaiken näköiset ruokavaliot; jos sinulla on laktoosi-intoleranssi, löytyy kaupasta monia vaihtoehtoja.
Suomessa jokaisessa päiväkodissa sekä koulussa tarjotaan terveellinen lämmin lounas. Yläasteella pidetään kotitaloustunteja, jossa yläkouluikäiset tutustuvat ruoanvalmistukseen ja ravitsemuksen perusasioihin.
Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat ruokamaailman trendiaiheita, jotka kertovat ruokakulttuurin murroksesta. Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia.
Itä-Suomen perinteisiä ruokia ovat karjalanpiirakka, limppu, rahka, smetana, sienet, piirakat sekä karjalanpaisti. Läntisiä perinneruokia ovat makeat leivät, lihapullat sekä kokonainen paisti. Läntinen ruoka on myös enemmän makeampaa kuin idän ruoka.
Kaikkien Pohjoismaiden ruoan makumaailma on samanlainen; neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa ja puhdasta maata. Monet samat marjat, sienet, kalat ja riista ovat kaikkien ominta luonnonantia. Kuitenkin eroja löytyy; suomalainen ruoka on yksinkertaista ja rosoista kuin muitten Pohjoismaiden. Rikas idän ruokaperintö on Suomen oma erikoisuus.
Suomalaista ruokaa sekä muotoilua kuivaillaan usein selkeäksi, yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi. Uudessa suomalaisessa muotoilussa sekä ruokakulttuurissa suunnannäyttäjät ovat innovatiivisiä ja kansainvälisiä.
Suomalaista ruokaa maailmalle viedään kansainvälisten keittiömestareiden avulla. Innovatiiviset ammattilaiset yhdistävät pohjoisen raaka-aineet, vanhat säilöntämenetelmät sekä ruoanvalmistustekniikat, perinneruoat ja myös maailmalta tuodut opit. Helsinki hellii herkuttelijoita laajimmalla tarjonalla, mutta huippuosaamista löytyy eri puolelta Suomea.
Suomesta saa puhdasta kraanavettä , pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Arkipäivän ruokajuomana käytetään myös maitoa. Maidon käyttö yleistyi noin sata vuotta sitten, eli tuore maito on ruokajuomana uudehkoa perinnettä.
Kommentit
Lähetä kommentti