Siirry pääsisältöön

Museokeskus Vapriikki

Museokeskus Vapriikki on monipuolinen museokeskus, mikä sijaitsee Tammerkosken rannalla ja se tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Museo on myös palkittu vuoden 2017 lokakuussa Vuosisadan museoksi, Vuosisadan Kulttuurigaalassa.

Museo tarjoaa kerrallaan aina yli kymmenen näyttelyä, joidenka teemat vaihtelevat historiasta tekniikkaan & luonnontieteisiin. Vieraita palvelee museon yhteydessä myös musoeravintola Valssi ja Vapriikin museokauppa. Myös Vapriikin tiloja voi vuokrata yksityistilaisuuksiin, kokouksiin ja seminaareihin. 


Museo on auki tiistaista-sunnuntaihin klo: 10-18 ja pääsymaksu on aikuiselta 12€, lapsilta 6€ ja eläkeläisiltä 10€. 


Lisää aukioloajoista ja pääsymaksuista : http://vapriikki.fi/vieraile/#aukioloajat-ja-paasymaksut


HISTORIA


Vapriikki toimii Tampellan tehtaan entisissä verstaassa Tammerkosken partaalla. Tampellan alueen teollinen historia alkoi 1840-luvulla pienestä masuunista. Vuonna 1856 Seinäjoen ruukin patruuna Gustaf August Wasastjerna perusti kosken rantaan konepajan ja varatuomari Adolf Törngren pellavatehtaan. Viisi vuotta myöhemmin ne yhdistyivät Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi. Myöhemmin Tampellaksi nimetty yhtiö on valmistanut muun muassa vetureita ja turbiineja sekä pellavaisia damastiliinoja.Tekstiiliteollisuus päättyi 1970-luvulla ja vähitellen teollisuus on siirtynyt kokonaan pois kosken varren rakennuksista. Museokeskus Vapriikki avautui vanhassa tehtaassa syksyllä 1996. 



Vapriikin vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Suurin näyttelytila, sata metriä pitkä ja kuusitoista metriä korkea tehdashalli, on peräisin 1910- ja 20-luvuilta.
Museokeskus Vapriikin pinta-ala on noin 14 000 m2, josta puolet on näyttely- ja yleisötiloja. Niiden lisäksi museokeskuksessa sijaitsevat tutkimus- ja toimistotilat, arkeologinen toiminta ja puutyöverstas. Kuva-arkisto, käsikirjasto ja auditorio valmistuivat vuonna 2000. Vapriikin näyttelyt kertovat ennen kaikkea Tampereen ja sitä ympäröivän Pirkanmaan historiasta. Teemat ulottuvat arkeologiasta nykytaiteeseen ja käden taidoista tekniikkaan ja luontoon. Suuria kansainvälisiä näyttelyitä järjestetään vuosittain.
Vuoden 1999 jälkipuoliskolla Suomi toimi Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana. Yhdeksi kokouspaikaksi oli valittu Tampere ja teollisuuskaupungin sydämessä sijaitseva Museokeskus Vapriikki.
OPASTUKSET
Museokeskus Vapriikki tarjoaa opastuksia niin ryhmille kuin myös yleisölle. Yleisöopastukset ovat noin tunnin kestäviä ja niissä pääsee tutustumaan yleisesti näyttelyn teemoihin, esineisiin ja taustoihin. 
NÄYTTELYT
Tällä hetkellä Vapriikissa on 9 pysyvää ja 6 vaihtuvaa näyttelyä. 
Pysyviin näyttelyihin kuuluu: Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen Pelimuseo, Nukkekekkerit, Mediamuseo Rupriikki, Kivimuseo, Postimuseo: Viestinviejät, Luonnontieteellinen museo, Tammerkoski ja kosken kaupunki sekä Tampere 1918.
Vaihtuvia näyttelyitä tällä hetkellä ovat: Viro 100 vuotta - vapauden tarinat, Kadonnet kaunottaret, Postimuseo: 100 Wishes from Finland, Minun pelihistoriani 2018, Postimuseo: Pienlehtiä ja punkpostia, Birckala 1017 sekä tulossa on Marilyn - nainen roolien takana.

Kommentit

  1. Siellä riittääkin ohjelmaa ja tapahtumaa. Mielenkiintoinen paikka. Olet valinnut hyvän kohteen työpaikalla järjestettävälle koulutukselle.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kymenlaakson ruokakulttuuri

Perustietoa Kymenlaakso sijaitsee Kaakkois-Suomessa ja se on saanut nimensä sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella ovat seudun suurimmat asutuskeskukset. Kymenlaakson maakuntakeskukset ovat Kotka ja Kouvola.  Kymenlaakson maakuntaa ympäröivät  Uusimaa  lounaassa,  Päijät-Häme  luoteessa,  Etelä-Savo  pohjoisessa ja  Etelä-Karjala  idässä. ( lähde ) Ruokakulttuuri Kymenlaakso kuuluu pääosin pehmeän leivän alueeseen, sillä leipominen on isossa roolissa, varsinkin arkisin. Kymenlaaksolaiset ovat nimenneet ruokiaan monipuolisesti, mikä on myös rikastuttanut alueen ruokakultturia. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota ruokakulttuuriin, on kartoitettu historiaa, kehitetty vanhalta pohjalta uutta ja edistetty voimakkaasti pienimuotoista elintarviketuotantoa.  Kymenlaakson 3 perinneruokaa ovat; hapankaalikeitto, perunaleposkat ja sienisalaatti. Myös rieskat ja piirakat kuuluvat kymenlaaksoiseen ruokakulttuuriin. ( lähde ) Hapankaalikeitto  200 g sipulia 1 rkl

Alkoholitaulukko

ALKOHOLI RAAKA-AINE/ MAUSTEET VALMISTUSMAA(T) LAATULUOKITUS ESIMERKKIDRINKKI Käyttötavat TUOTEMERKKEJÄ Vodka -           Vesi, etanoli ja vilja -           Venäjä, Puola, Yhdysvallat, Kanada, Suomi ja Ruotsi -           Ei ole. -           Valkovenäläinen -           Sininen kirpeä -           Caipirosca -           Voidaan nauttia raakana, jolloin se on yleensä jäähdytetty kylmäksi. Myös sitä voidaan käyttää juomasekoituksissa. -           Hollantilainen Ketel One Vodka -           Absolut Vodka -           Venäjän Smirnoff ja Standard Vodka -           Suomen Finlandia Vodka Gin -           Vilja, katajanmarjat -           Mausteet; korianteri, kardemumma, sitrushedelmän kuoret, kanelia ja inkivääriä -           Lontoo ja Brittein Saaret -           Ei ole.

Retki-, Erä- ja Luontoruokailu päättötyö

Alkuruoka: Bataattikeitto Valitsin keiton kanssa valkoviinin, joka on pirteä ja hedelmällinen, mutta kuiva. Joten valitsin Laroche Réserve Chardonnay 2016 .  Pääruoka: Kanapihvit & kasvisnyytit Pääruoan kanssa valitsin juotavaksi punaviinin, mikä on kevyehkö, marjaisa, mutta myös raikas. Valitsin Castillo de Molina Pinot Noir Reserva 2015 . Jälkiruoka:  Suklaamousse mustikoilla Jälkiruoan juoman valmistin itse. Juoma oli mukavan makea ja siinä maistui mukavasti vanilija. Juoman nimi on vanilijaunelma.  Juoman ainekset:  1 cl Salted Caramel makusiirappia 2 cl Galliano Vanilla  2 cl Koskenkorva Vodka 40% Sprite